maanantai 10. lokakuuta 2011

Johdanto

Lähdimme tutkimaan lasten ja nuorten mediankäyttöä suunnittelemalla kakkos- ja kuutosluokkalaisille kyselyn. Kysymyksiä tehdessämme rajasimme tutkimuksen koskemaan pelkästään tietokoneen ja Internetin käyttöä vapaa-aikana ja koulussa. Halusimme saada vastauksia kysymyksiin

  • Kuinka paljon aikaa oppilaat käyttävät tietokoneella päivittäin
  • Millä nettisivuilla oppilaat käyvät viikoittain
  • Kuinka hyviä oppilaat ovat omasta mielestään käyttämään tietokonetta
  • Kenen kanssa oppilaat käyttävät tietokonetta
  • Kuinka usein oppilaat käyttävät tietokonetta
  • Haluaisivatko oppilaat, että tietokonetta käytettäisiin enemmän opetuksessa

Tavoitteena oli myös saada oppilailta ideoita, miten tietokonetta (ja puhelinta) voitaisiin käyttää koulussa/opetuksessa. Kyselylomakkeen kysymyksiin sai vastata yhteen tai usempaan vaihtoehtoon. Tästä voit katsoa kyselylomakketta.

Tutkimustulosten saaminen oppilailta ei ollut vaikeaa. Otimme yhteyttä Normaalikoulun kakkos- ja kuutosluokan opettajiin, jotka lähtivät avuliaasti mukaan projektiimme. Opettajat järjestivät opetukseensa aikaa kyselylomakkeen täyttämiseen ja haimme opettajilta täytetyt kyselylomakkeet sovittuna ajankohtana. Saimme vastauksia kyselylomakkeeseemme kakkosluokkalaisilta kymmenen kappaletta ja kuutosluokkalaisilta 14 kappaletta. Erittelimme tutkimustuloksia ikäluokan lisäksi myös sukupuolen mukaan.

Jaoimme ryhmämme kesken kyselylomakkeen tuloksia ja jokainen analysoi omaa osa-aluettaan sekä vertaili myös tuloksia Liikenneministeriön laatiman raportin (Lasten ja nuorten mediamaailma pähkinänkuoressa) avulla.

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Ajankäyttö tietokoneella

Kyselyssämme halusimme selvittää kuinka paljon 2.- ja 6.-luokkalaiset käyttävät aikaa tietokoneella kotona ja koulussa. Vastaajistamme suurin osa (83%) käytti aikaa koneella korkeintaan 2 tuntia päivässä. 30% vastaajista käyttää aikaa koneella vähemmän kuin tunnin päivässä tai ei ollenkaan ja 63% istuu koneella 1-2 tuntia päivässä. Tietokoneen päivittäisessä käyttömäärässä oli jonkin verran eroja 2.- ja 6.-luokkalaisten välillä. 2.-luokkalaisista kyselyyn vastanneista kukaan ei käytä tietokonetta yli kahta tuntia päivässä, kun taas 6.-luokkalaisista vastaajista puolet käyttävät tietokonetta yli 3 tuntia päivän aikana. Kuudetta luokkaa käyvät pojat käyttävät eniten tietokonetta päivän aikana, miltein 40% heistä käyttää tietokonetta jopa enemmän kuin 4 tuntia päivässä. 6.-luokkalaisten tyttöjen tietokoneen päivittäinen käyttö on hieman vähäisempää, heistä kukaan ei käytä tietokonetta yli kolmea tuntia päivän aikana. Toista luokkaa käyvien tyttöjen ja poikien tietokoneen käyttömäärissä ei ollut havaittavissa eroja.

Liikenneministeriön laatiman raportin ” Lasten ja nuorten mediamaailma pähkinänkuoressa (2008)” mukaan suurin osa lapsista aloittaa aktiivisen netin käytön alle 10-vuotiaana, kyselyymme osallistuneet 2.-luokkalaiset vahvistavat tämän asian, koska suurin osa heistä käyttää tietokonetta joka päivä. Raportin sekä meidän kyselymme mukaan lähes jokainen nuori käyttää tietokonetta päivittäin. Liikenneministerin raportista löytyy myös monta muuta samankaltaista tulosta kuin meidän laatimassamme kyselyssä, kuten se, että suurin osa 8-12-vuotiaista lapsista käyttää tietokonetta ja että eri sukupuolet ovat tietokoneen käytössä lähes yhtä aktiivisia. Raporteissa voi havaita myös eroja, liikenneministeriön mukaan 8-vuotiaista tytöistä vain 7% käyttää tietokonetta päivittäin, kun taas meidän kyselymme mukaan suurin osa toista luokkaa käyvä tyttö käyttää tietokonetta joka päivä. Myös 2.-luokkalaisten poikien sekä kaikkien 6.-luokkalaisten tietokoneen päivittäisessä käytössä oli jonkin verran eroavaisuuksia raporttien välillä, kaikissa tapauksissa liikenneministeriön raportin mukaiset päivittäiset käyttömäärät olivat meidän raporttiamme pienempiä. Näistä eroista voi huomata sen, kuinka paljon tietokoneen käyttö muuttuu jo kolmen vuoden aikana.

Halusimme myös selvittää sitä, kuinka usein 2.- ja 6.-luokkalaiset käyttävät tietokonetta koulupäivän aikana. Jokainen vastaaja ilmoitti käyttävänsä tietokonetta koulussa vähintään kerran viikossa. Heistä 6.-luokkalaiset tytöt olivat ainoa ryhmä, josta kaikki vastasivat käyttävänsä tietokonetta viikon aikana kerran, kaikissa muissa ryhmissä ainakin osa vastaajista käyttää konetta jopa päivittäin. 2.-luokkalaisista 80% käyttää tietokonetta koulussa päivittäin ja loput kerran viikossa, tämän ikäisten tyttöjen ja poikien välillä ei ollut eroja. 6.-luokkalaisista vastaajista vain 29% käyttää tietokonetta koulussa päivittäin, loput käyttävät kerran viikossa. 6.-luokkalaisten poikien ja tyttöjen välillä oli jonkinlaista eroavaisuutta, sen ikäisistä pojista 38% käyttää tietokonetta päivittäin koulussa, mutta tytöistä ei kukaan. Tämän kyselyn perusteella voi siis päätellä että 2.-luokkalaiset oppilaat käyttävät 6.luokkalaisia enemmän tietokonetta koulupäivän aikana ja vähiten tietokonetta koulussa käyttävät 6.-luokkalaiset tytöt. Voisiko tästä siis tehdä sen johtopäätöksen, että opettajalla on suuri vaikutus tietokoneen käyttömäärään koulussa?

lauantai 8. lokakuuta 2011

Missä lapset viettävät aikaansa Internetissä?


Tämän kyselylomakkeen osan tarkoitus oli selvittää, missä lapset viettävät aikaansa ollessaan Internetissä ja missä sivuilla he vierailevat viikoittain. Kyselylomakkeeseen listasimme mielestämme 10 yleisintä nettisivua, joilla kohdehenkilöt mahdollisesti vierailisivat viikoittain. Lisäksi kyselylomakkeessa oli mahdollista kertoa jos vieraili jollain listan ulkopuolisella sivulla myös viikoittain. Kyselyyn vastasi 10 2.-luokkalaista (7 poikaa ja 3 tyttöä) ja 14 6.luokkalaista (8 poikaa ja 6 tyttöä). Tuloksia voi tarkastella oheisesta kokoamastani kaaviosta:
Eniten käytetty sivusto oli Google. Tämä ei hämmästytä lainkaan sillä Googlea käytetään nykyään jatkuvasti tiedon ja kuvien etsimiseen. Lasten ja nuorten mediankäyttö artikkelissa todetaankin, että "Google on nuorten keskuudessa suosituin internetsivusto. Sitä käyttää viikoittain 94% nuorista" (Kansallinen nuorisotutkimus 2007, 15-25-vuotiaat (N=185). Tutkimuksessa on tutkittu Googlen käyttämistä 15-25-vuotiailla nuorilta, mutta tulokset olivat samansuuntaiset myös omassa kyselyssämme, jossa siis Googlea ilmoitti käyttävänsä viikoittain 83,3% tutkittavistamme.


Toiseksi suosituimmaksi nettisivustoksi kyselymme mukaan YouTube, joka on Googlen alainen videopalvelu. Käyttäjät voivat katsoa muiden videoita tai ladata omia videoita muiden katseltavaksi. Nettisivuston suosio ei yllättänyt, sillä YouTubea käytetään hyvin monissa eri yhteyksissä mm. opettajat näyttävät usein opetusvideoita YouTubesta ja netissä kiertää paljon linkkejä videoihin. Tutkimukseemme osallistuneista yhteensä 75% käyttä YouTubea viikoittain. 6.-luokkalaiset (93,8%) käyttävät Youtubea huomattavasti 2.-luokkalaisia (50%) enemmän.

Habbo Hotel on virtuaalimaailma, jonne voi luoda oman virtuaalihahmon (avatar) ja liikkua ympäri pelimaailmaa toimivana hotellia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa. Chat-tyyliseen peliin ikäsuositus 13 vuotta ja kyselymme mukaan 2.-luokkalaiset eivät sitä käytäkään. Habbo Hotel on jo kymmenen vuotta vanha sovellus, mutta edelleen se houkuttaa käyttäjiä, erityisesti tyttöjä. Kyselymme mukaan n.33% 6.-luokkalaisista tytöistä käyttää Habbo Hotelia viikoittain.


Ensikatsauksella kyselyistä sai kuvan, että nettipelien käytön kohdalla on huomattava ero 2.-luokkalaisten ja 6.-luokkalaisten kesken. Kuitenkin lähempi kyselyiden tarkastelu osoitti, että tytöt eivät kokeneet pelaavansa nettipelejä käyttaessään esim. Howrse.fi:n hevosenkasvatuspeliä. 2.-luokkalaiset sekä tytöt että pojat pelaavat lähes kaikki viikoittain jotain nettipeliä (80%). 6.-luokkalaisista oppilaista luku on vähentynyt vähän alle puoleen (42,9%).


Yllätykseksemme Irc-Galleriaa ei käyttänyt kukaan kyselyyn osallistunut. Muutama vuosi sitten Irc-Galleria oli ehdottomasti suosituin kuvien lisäämispaikka ja useimmilla lapsilla ja nuorilla oli oma profiili. 2.-luokkalaiset ovat ehkä niin nuoria, etteivät he sen takia käytä irc-galleriaa mutta 6.-luokkalaisitakaan ei kukaan 16 oppilaasta omaa irc-galleria -profiilin (0%). Näyttää kovasti siltä, että Facebook on nousemassa suosioon myös lasten ja nuorten keskuudessa ja se vie käyttäjän irc-galleriasta. 2.-luokkalaisista vain yhdellä (10%) on Facebook-profiili. Vähäinen määrä on toisaalta ymmärrettävää, sillä Facebookin on käyttäjille ikäraja 13 vuotta. Kuitenkin monet sitä nuoremmat kiertävät ikärajakysymyksen ja valehtelevat ikänsä. Näin monilla "alaikäisillä" on Facebookissa oman profiiliin. 6.-luokkalaisilla Facebookin suosio näkyy hyvin selvästi, sillä melkein puolet pojista (37,5%) ja lähes kaikki tytöt (83,3%) käyvät Facebookissa viikoittain. Yhteensä 6.-luokkalaisista Facebookia käyttää viikoittain yli puolet eli 57,1%


Messengerin käyttö ei ole kovin suosittua lasten keskuudessa tutkimuksen mukaan. Vain kaksi 6.-luokkalaista tyttöä ilmoitti käyttävänsä Messengeriä viikoittain. Voi olla mahdollista, että Facebook on vienyt käyttäjiä myös Messengeristä chat-ominaisuudellaan. Käyttäjien siirryttyä Facebookiin Messengerin ja Irc-gallerian käyttö on vähentynyt Facebookin yhistäessä näiden kahden molemmat ominaisuudet.


Sähköpostia viikoittain käytti muutama sukupuolensa ja luokka-asteensa edustaja. 2.-luokkalaisista sähköpostia käytti 30% ja 6.luokkalaisista 35,7%. Kaikkein aktiivisimmin sähköpostia käytti 6.-luokkalaiset tytöt (66,7%). Kuitenkaan tutkimuksen mukaan sähköpostin käyttö ei ole sidoksissa ikään tai sukupuoleen vaan sen käyttö riippuu ihmisestä.
Kukaan 2.-luokkalaisista ei seuraa viikoittain mitään verkkolehteä. 6.-luokkalaisista taas verkkolehteä seuraa 14%.


Demi.fi sivustolla ei kukaan kyselyyn osallistujista vieraillut viikoittain. Sivusto onkin ehkä suunnattu enemmän ylä-asteikäisillä tytöille. "Lasten ja nuorten mediamaailma pähkinänkuoressa" -artikkelissa olikin todettu, että puolet 12-19-vuotiaista tytöistä käyttää Demi-lehden verkkosivuja.
Muita nettisivuja, joissa koululaiset kävivät oli erilaiset nettiyhteisöt esimerkiksi gosupermodel (gosu) tai esim. animefreak -sivusto. Mitään yhtenäistä tai monen suosimaa kyselyn ulkopuolella olevaa sivustoa ei noussut esiin.


"Lasten internetissä käyttämä aika painottuu viihteeseen ja viihteelliseen kommunikaatioon." (Lasten ja nuorten mediamaailma pähkinänkuoressa). Tämä lause pitää varmaan hyvin laajasti paikkansa, ainakin näin voisi uskoa kyselymmekin perusteella. Tietysti esimerkiksi Googlen käytön suhteen, emme tiedä mitä lapset etsivät kyseisen hakukoneen kautta. Myös viihteen raja on ehkä vaikea tehdä puhuttaessa Internetin käytöstä. Moni ohjelma on viihteellinen mutta niiden kautta pystyy myös tekemään esimerkiksi koulutöitä.


Yhteenvetona voisi sanoa, että sekä 2.-luokkalaiset että 6.-luokkalaiset käyttävät kaikki suhteellisen monipuolisesti Internetin eri sivustoja. Sukupuolella ei näytä olevan kovinkaan suurta merkitystä sille, millä sivustoilla lapset käyvät vaan molemmat sukupuolet käyvät tasaisesti kaikilla sivustoilla. Poikkeuksena tästä ehkä Habbo Hotel, jossa kyselyyn vastanneista vain tytöt ilmoittivat käyvänsä.

perjantai 7. lokakuuta 2011

Tietokoneen käyttötaidot/ympäristö


Näissä kysymyksissä oli tarkoitus saada kuva lasten itse arvioidusta tietokoneen käyttötaidosta sekä lasten tietokoneen käyttöympäristöstä. Ensimmäinen kysymys kuului.

Kuinka hyvä olet käyttämään tietokonetta?




Tuloksista on jännä huomata, että suurin osa 2.luokkalaisista pitävät itseään todella hyvinä tietokoneen käyttäjinä, kun taas 6.luokkalaisista selvä enemmistö pitää itseään hyvänä käyttäjänä. Selitys tähän voisi olla se, että 2.luokkalaiset osaavat varmastikin käyttää hallitsemiaan ohjelmia hyvin, mutta he eivät välttämättä tiedä/tunne mitä kaikkea tietokoneella voikaan tehdä. 6.luokkalaiset sen sijaan varmasti jo käsittävät kysymyksen laajuuden paremmin.
Tuloksista on helppo havaita myös se, että valtaosa/kaikki osaavat käyttää tietokonetta melko hyvin, sillä vain yksi 2.luokkalainen vastasi että ei ole kovin hyvä käyttämään tietokonetta.
Toinen kysymys kuului.
Käytän tietokonetta useimmiten?



Tuloksista näkyy, että 2-luokkalaiset käyttävät konetta enimmäkseen yksin kun taas 6-luokkalaiset tykkäävät käyttää tietokonetta myös enemmän kavereiden kanssa.

torstai 6. lokakuuta 2011

Innostus ja ideat tietokoneen käyttöön oppitunneilla

Kysyimme oppilailta, haluaisivatko he, että oppitunneilla käytettäisiin enemmän tietokonetta. Kuudesluokkalaisista (14:sta vastaajasta) jokainen ja kakosluokkalaisista (kymmenestä vastaajasta) kahdeksan toivoi, että tietokoneita käytettäisiin enemmän. Vain kaksi vastaajaa toiselta luokalta ei toivonut lisää tietokoneen käyttöä, eli nykyinen tai vähempi käyttö riittäisi. Tyttöjen ja poikien välillä vastauksissa ei ollut eroja.

Oppilailla olisi siis innostusta käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa tunneilla enemmänkin, mikä osoittaa, etteivät koulun tietokonetyöt ole heidän mielestään välttämättä tylsiä tai muuten epämiellyttäviä. Tämä rohkaisee kehittämään tvt-opetusta ja käyttämään tietokoneita vieläkin monipuolisemmin ja useammin.

Avoimeen kysymykseen ideoista puhelimen ja tietokoneen käyttöön koulussa saimme 2.- luokkalaisilta kahdeksan ja 6.-luokkalaisilta kymmenen ehdotusta, mitkä olivat paljolti toistensa kaltaisia. Kakosluokkalaisista pojista lähes kaikki halusivat, että tietokoneella ja kännykällä pelattaisiin koulussa, nettipelejä ja oppipelejä toivottiin erikseen. Lisäksi YouTuben, Googlen ja Google Earthin käyttöä toivottiin.

Kuudesluokkalaisista pojista kolme toivoi paljon tietokonetöitä ja kaksi lisää puhelintöitä. Toiveena oli myös saada käyttää tietokonetta myös välituntisin. Tytöistä erään oppilaan toive oli (ilmeisesti), ettei opit.fi sivua käytettäisi. Toisen ideana oli, että puhelinta ja tietokonetta käytettäisiin erilaisten tarinoiden, videoiden yms. tekemiseen. Toivottiin myös, että tvt-tunneilla olisi enemmän pelaamista, ja että koulutunneilla käytäisiin oppisivuilla.

Erilaiset oppimis- ja muut pelit ovat siis toivottuja oppilaiden, etenkin 2.-luokkalaisten, keskuudessa. Tätä tietoa voisi hyödyntää, sillä netistä löytyy valtavasti erilaisia opetukseen kytkettäviä pelejä. Toisaalta taas pelaaminen ei saisi olla päätarkoitus, vaan se toimisi mielekäänä välineenä motivoimassa ja innostamassa oppilasta oppimiseen sekä erilaisten tehtävien ratkaisemiseen ja tekemiseen.